Vadelma- ja Wannabe-junasukat

Mulla on useampi neule edelleen kesken, mutta aloitin silti muutamat junasukat ilmojen kylmetessä. Ovat onneksi melko joutuisia neulottavia. Lankalaatikosta löytyi sopiva vadelmanpunainen lanka kummitytön sukkiin. Olen ostanut sen kauan sitten Pirjoliisasta yhtä omaa, sittemmin purkuun mennyttä sukkaprojektia varten.

Mikä: Junasukat, vähän muokattuna

Millä: 3 mm cubiks

Mistä: Teetee Pallas, sävy 0016

Paljonko: 51 g (onneksi oli kaksi 50 gramman kerää, muuten olisi voinut harmittaa)

 

Meillä meinasi tulla sukkien suhteen suutarin lapsella ei ole kenkiä —tilanne. Laitoinpa siis heti puikoille myös toiset junasukat. Mun tavaramerkiksi on muodostumassa uhkaavasti kasvunvara. Tuli nimittäin neulottua liian suuret. Ei haittaa, kun pieni ihminen ei vielä käytä kenkiä. Sukat pysyy kuitenkin haalarin alla hyvin jalassa ja lanka on niin ihanaa, että onneksi sukat ei jää heti pieniksi. 

Mikä: Junasukat, taas vähän muokattuna

Millä: 3 mm cubiks (seuraavalla kerralla 2,75 mm tai 2,5 mm)

Mistä: Bombom yarns, sävy Wannabe

Paljonko: 42 g (lankaa jäi vielä 58 g, siitä saa vielä jotain pienelle ihmiselle)

Polvisukat

Neuloin ihanat polvisukat. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tykkään näistä valtavan paljon. Lanka oli mukava neuloa ja sukat valmistuikin sitten joutuisasti.

Mikä: polvisukat

Millä: 3,25 mm puikot

Mistä: Regia 6-säikeinen, värisävy 01991

Paljonko: 154 g

Varsi:

Luo 68 silmukkaa

Neulo 25 krs joustinneuletta

Neulo 20 krs sileää

Varren kavennukset:

Neulo 2 s, 2 oikein yhteen, neulo kunnes jäljellä 4 s, neulo ssk-kavennus, neulo 2 oikein. Toista joka 8. krs vielä kolme kertaa. 

Sen jälkeen tee samanlainen kavennus joka 5. krs kunnes puikoilla on yhteensä 50 silmukkaa.

Kantalappu:

Neulo 26 krs, poimi kantalapun reunoista 15 silmukkaa. Tee kiilakavennukset joka toisella kerroksella. 

Neulo 40 krs sileää, jonka jälkeen tee sädekavennukset joka 3. krs. 

 

Varasin lankaa kolme kerää eli 150 g. Harmittavasti lanka loppui juuri toisen sukan kärkikavennuksen alussa. Neuloin sukat valmiiksi viime viikon neulekahvilaillassa, mutta jätin päättelyn kotiin. Kallisarvoinen neulonta-aika, sitä ei tuhlata päättelyyn.

Hippu-vaunuverho

Äitiyspakkauksen makuupussin päällystyksen jäljiltä jäi vaunuverhon verran kangasta. Helppo ja melko nopea ommella.

Piirsin ensin kaavan vanhan vaunuverhon avulla. Tein verhon kaksipuolisena, koska molempia kankaita jäi se sama määrä.

Kankaat laitoin oikeat puolet vastakkain ja neulasin kaavan niihin kiinni. Piirsin ja leikkasin molemmat kankaat kerralla. Jätin reilun saumavaran.

Ompelin ensin kankaat yhteen suoralla ompeleella. Alareunaan jätin kääntöaukon. Tämän jälkeen ompelin reunoihin ihan suoran ompeleen viereen siksak-ompeleen ja leikkasin ylimääräisiä saumavaroja pois.

Käänsin verhon oikein päin. Hetken mietin jättäväni sen tuollaiseksi, mutta päätin kuitenkin kantata reunat.

Tein verhosta tarkoituksella hieman entistä pidemmän ja alhaalta leveämmän, toimii rattaissa sitten aikanaan paremmin. 

Nuppineulasin kanttinauhan ensin nurjalle puolelle ja ompelin kiinni. Sitten käänsin nauhan oikealle puolelle, mutta en enää laittanut nuppineuloja. 

Aloitin kanttauksen alanurkasta ja kiersin ylös ja toiseen alanurkkaan. Katkaisin nauhan ja ompelin lopuksi alareunan. Kääntöaukko tuli ommeltua tässä samalla kiinni ja piiloon. 

Mietin pitkään renkaiden kiinnitystä. Tuossa kaupasta ostetussa on vain napinlävet ja niissä renkaat. Mun mielestä se ei ole nätti, koska kangas venyy jotenkin rumasti eikä laskeudu kauniisti. Katselin muiden toteutuksia netistä ja ehdin jo harmitella kun en ostanut pieniä purjerenkaita. Toisaalta taas en halunnut tehdä kankaaseen reikiä, joten kaivoin esiin puuvillanauhan.

Päädyin ompelemaan pienet nauhalenkit nurjalle puolelle. 

Oikealta puolelta jää näkymään vain vähän. Tykkään. 

Kokeilin ensin ommella lenkit vain viidelle renkaalle, mutta verho jäi jotenkin pöljän näköisesti. Ompelin reunoihin vielä yhdet, yhteensä siis seitsemän rengasta. Pysyy hyvin paikallaan.

Kasarimakuupussi

Äiti tarjosi viikonloppuna mukaan mun vanhaa makuupussia. Siis sitä äitiyspakkauksessa tullutta. Sitä kalsarinsinistä. Sitä vuodelta 1984. Kieltävä vastaus oli jo huulilla kunnes sisäinen tuunaaja heräsi. Muistin nähneeni jossain vaunuverhon, joka oli tehty Paapiin Hippu-kankaasta. Se on jäänyt kummittelemaan mielen perukoille ja palasi salaman lailla tajuntaan. Makuupussin voisi päällystää uusiksi sillä kankaalla. Ja vuorenkin voisi korvata jollain kivalla...

Kotimatkalla pistäydyttiin Kokkolassa Paapiillä ja ostin (mm.) metrin palan Hippu- ja Palmikko-puuvillakangasta. Palmikosta mulla tulee muuten ensimmäisenä mieleen silmukat, se oli ehkä yksi syy vuorikankaan valintaan.

 

Googletin makuupussin päällystämisvinkkejä ja ohjeita. Ohitin ne, joissa vetoketju olisi pitänyt irrottaa. Vetoketju ei ollut ongelma, vaan se purkaminen. Halusin ommella, en purkaa. Ja mun tapauksessa olisi pitänyt itse tajuta soveltaa ohjeita sekä päällys- että vuorikankaan vaihtoon. Niinpä päädyin yksinkertaisimpaan vaihtoehtoon.

Leikkasin kankaista makuupussia reilusti isommat palat. Levitin makuupussin lattialle vuori ylöspäin ja laitoin uuden vuorikankaan makuupussin päälle oikea puoli ylöspäin. Taitoin reunat uuden kankaan alle, EI siis makuupussin alle. Sitten ompelin läheltä kanttauksia ja vetoketjua.

Sitten sama oikealle puolelle. Nurjalle puolelle jää näkymään kaksi ommelta, oikealle vain yksi.

Vetoketjujen alku- ja loppukohdat ompelin käsin heti suosiolla. En edes yrittänyt säheltää koneella.

 

Tuossa makuupussissa on jostain syystä myös muutama nauha. Meinasin korvata ne uusilla valkoisilla nauhoilla, mutta jätin siniset. Käyvät yhteen aidon kasarivetskan kanssa.

Ja tulihan siitä hieno! Kyllä kannatti ommella, eikä ollut edes vaikea.

Ai niin. Sitä Hippua jäi niin, että saan ommeltua siitä uuden vaunuverhon.

Messuilua ja ompelua

Seinäjoella oli viikonloppuna käsityömessut. En ajatellut mennä sinne, mutta niin vain lauantaina vierähti useampi tunti messuilla. Olin pienen ihmisen vuoksi katsellut jo valmiiksi, mitä haluan ehdottomasti nähdä ja mikä olisi kiinnostavaa. Suunnittelin ompelevani muutaman bodyn ja jokuset housut eli kangaskojulle veisi tieni. Kerrankin olin kaukaa viisas ja etsin valmiiksi ohjeet ja katsoin tarvittavat kangasmäärät. Otin kuvan ohjeesta, jotta muistan varmasti oikein. Jes, hyvä minä. 

Maltoin hetkisen kulkea messuilla järjestelmällisesti, mutta tuskastuin aika pian ja suuntasin suoraan Paapiille. Sieltähän sitä löytyi, kangasta.

Mukaan lähti vaaleanpunaista Herttasta ja Kieloa sekä vaaleanpunaisena että minttuna ja vielä Jussi-joustocollege. Ja tietenkin resoreita. Työkoneet-trikoo oli heräteostos.

 

Ostin vähän kuin varmuuden vuoksi myös valmiin bodyn, jos onnistun sähläämään kankaan käyttökelvotttomaksi.

Messuilta lähtiessä satuin vielä huomaamaan tämän ihanan Bombom-langan Vanja Sean kojulla. Aivan uusi merkki mulle, mutta käy niin hyvin yhteen noiden kankaiden kanssa, että en miettinyt ostopäätöstä kovin kauan.

Ei ne ole ihan samaa sävyä,mutta tarpeeksi kuitenkin.

Ehdin jo ommella collegesta housut. Tykkäsin ohjeesta, kankaasta leikataan yksi lahjekappale ja lisäksi takakiila. Helppoa ja kun takakiila on ensin ommeltu paikalleen, niin jo alkaa näyttää housuilta. Tein vain lahkeensuut resorista, ohjeen mukaan myös takakiila olisi ollut resoria.

Mun ompeluaika on rajallinen, joten työvaihekuvat tästä eteenpäin jäi ottamatta.

Mikä: Littele Houses -trikoohousut/Ottobre 1/2012

Millä: ompelukoneella

Mistä: Jussi-joustocollege ja trikoo, molemmat Paapiiltä

Paljonko: collegea 50 cm + resoria n. 10 cm, koko 86 cm

Jäi vähän harmittamaan, kun en tajunnut kohdistaa takakiilaa tarkemmin. Kangasta riittää onneksi vielä toisiin housuihin. Niihin sitten...

Ai niin, käsityömessuilla oli imetysvarikko. Siellä jaettiin kestoliivinsuojia sekä mahdollisuus tehdä sellaiset itse kotona. Nappasin kahdet valmiit sekä yksiin kankaat mukaan.

ps. Mun mielestä messuilla voisi olla kiertosuunta Ikean tyyliin. Pari oikoreittiä sekaan.