Pääosassa Breathing space

Se on valmis! Mun oma ihana Breathing space. Viime vuoden ehdoton suosikkineulomukseni. Onneksi haastoin itseni neulomaan ja päätin onnistua.

Lankoina mulla oli Malabrigon merinosukkalanka sävyssä Eggplant ja Hedgehog Fibresin sukkalanka sävyssä Stone. Pääväriä meni m-kokoon vähän vajaa kaksi vyyhtiä ja vaaleaa pikkuisen reilu vyyhti. Varasin ohjeen mukaan pääväriä kolme vyyhtiä, mutten saanut kahtakaan käytettyä kokonaan. Onneksi on sellainen lanka, ettei haittaa ollenkaan vaikka sitä jäikin yli. Keksin varmasti neulottavaa siitä. Mielessä on pyörinyt mm. pipon neulominen, mutta täydellistä mallia ei vain ole vielä tullut vastaan. 

Mikä: Breathing space/Veera Välimäki

Millä: 3 ja 3,5 mm pyöröt

Mistä: Malabrigo sock/Eggplant ja Hedgehog Fibres/Stone

Paljonko: vajaa 200 g ja pikkuisen päälle 100 g, koko m

Oli huippufiilis pukea omin käsin neulottu neule päälle vuoden ensimmäiseen neulekahvilailtaan! Enkä ollut ainoa, jolla oli Breathing space yllään. Oon selannut Ravelryä ja ihaillut muiden väriyhdistelmiä ja muutaman kerran ajattelin jo seuraavaa väriyhdistelmää... Ehkä joskus.

Ja vähän joulujuttuja vielä. Ompelin heijastinliivin yllätysjoululahjaksi kummitytölle. Idean heijastinliivin ompeluun sain Vinkeen heijastinliivistä sekä Ripaus tunnelmaa –blogista. Tuli nätti, tykkään valtavan paljon. 

Mikä: heijastinliivi

Millä: ompelukoneella

Mistä: Pisara-softshell/Eurokangas ja heijastinkangas

Omista joululahjapaketeista paljastui ihania yllätyksiä. Vyyhti Malabrigo sockia sävyssä Pearl ja lahjakortti Neulenettikahvila Pirjoliisaan.

Helmi on jo puikoilla ja kolme kaveriaan odottaa vuoroaan. Niistä on tarkoitus neuloutua Pilvenpiirtäjä.

Uuden vuoden alkuun tein myös lankainventaarion kaappeihin. Tavoitteena on käyttää paljon jo olemassaolevia lankoja pois.

Hengittelyä

Viimeisen viikon ajan olen neulonut Veera Välimäen Breathing space -neuletta. Voi mahtavuutta! Siinä on neule, joka kutsui neulomaan ja minkä halusin.  Katselin Ravelrystä kuvia ihmisten neuleprojekteista ja pyörittelin päässäni omia väriyhdistelmiä. Tummana halusin ehdottomasti ja jotkut hillityt raidat. Ja merinovillasta tietenkin. 

Neuloin, ihme kyllä, mallitilkun pitkästä aikaa. 

Mulla oli jemmassa Pirjoliisasta ostettua Malabrigo sockia vajaa vyyhti ja juuri tuo Eggplant oli SE väri. Piti vain alkaa metsästää sitä, koska se taisin olla minä, joka osti viimeisen vyyhdin Pirjolta... Sentikalta löytyi tarvittavat 3 vyyhtiä. Mulle ihan uusi lankakauppa. Miten onkin mennyt ohi? 

Olisin halunnut neuloa raidat The Uncommon Threadista, aivan ihanasta hopeanharmaasta Chromesta, mutta sitä ei enää löytynyt. Ostin sitä kesällä vain yhden (voi miksi?) vyyhdin Titityystä. Päädyin selailemaan Hedgehog Fibresin värejä ja sieltä löytyi kaksikin tähän sopivaa sävyä. Pelkän kuvan perusteella päädyin tilaamaan Snurresta Stone-sävyssä 2 vyyhtiä. Kävi hyvä tuuri, värit kävivät yhteen. 

Sitten se ohje. Voi vieraan maan kieli. Se on englanniksi ja oon loistavasti vältellyt muita kuin suomenkielisiä ohjeita. Ostin ohjeen silti. Ulla-neuleella on hyvä neulesanakirja ja äkkiä pääsin hommasta jyvälle. Tykkään, että tämä on selkeä ja hyvä ohje. Ja mahdollisia kysymyksiä varten on annettu sähköpostiosoite suunnittelijalle. Varmistinkin yhden asian lisäyksistä välttääkseni purkuhommat. 

Neule on edennyt hyvää vauhtia, kiitos Pirjoliisan neulekahvilaillan ja pitkien päikkäreiden. Tavoitteena on saada se jouluksi valmiiksi ja niinpä näyttäisi valmistuvan. 

Ihan vahingoitta homma ei ole edennyt. Katkaisin puikon kun kohelsin muka kiireissäni. Pirjo sanoi lankakaupassa puikkojen oston yhteydessä joskus muinoin, että kannattaa kiristää pitäen kiinni metalliosasta. Puu kun on puuta. 3,5 mm ei lopulta ole paksu. No kiristinkö? En. Puhtaasti oma moka kun väänsin voimalla. Ostin uudet ja nyt mulla onkin sitten yksi varapuikko.